surun opettelu

 Risat tohvelit lämmittävät jalkoja hetken,

Sitten tuuli puhaltaa mökkini nurin

Niin kuin aina ennenkin

Istun hetken ja katson rauniota

Uni ei pelasta, uni on samaa

Tai sitten minä en herää

Täällä on jonkun tuntemattoman vaatteita,

Ovatko ne minun?

Opetuksen numero näkyy alakulmassa viitteenä

Minä en opi tätä surua